*

heikkimannikko111

Junamatka Sotšiin 14.-22.10.2016 oli hieno kokemus

  • Kuva 1, Rossos'n rautatieasemalla, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 1, Rossos'n rautatieasemalla, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 2, Isänmaallisen sodan muistomerkki Sotšissa, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 2, Isänmaallisen sodan muistomerkki Sotšissa, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 3, Sotšin rautatieasema, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 3, Sotšin rautatieasema, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 4, Ulitsa Vorovskava, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 4, Ulitsa Vorovskava, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 5, "Kaksi pyhää lehmää", Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 5, "Kaksi pyhää lehmää", Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 6, Matsesta kylpylä, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 6, Matsesta kylpylä, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 7, Krasnaja Poljanan keskustaa, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 7, Krasnaja Poljanan keskustaa, Kuvateksti artikkelin lopussa
  • Kuva 8, Kaukasus vuoren lumisia huippuja, Kuvateksti artikkelin lopussa
    Kuva 8, Kaukasus vuoren lumisia huippuja, Kuvateksti artikkelin lopussa

Junamatka Sotšiin oli hieno kokemus

Suurin joukoin suomalaiset tutustuivat Mustanmeren Kaukasusvuorten puoleisella rannikolla sijaitsevaan Sotšiin jo neuvostoaikana. Kaupungista oli muodostunut 1930-luvulla yksi Neuvostoliiton merkittävimmistä lomakohteista. Sinne rakennettiin Neuvostoliiton valtion johtajille tarkoitettu lepopaikka, jossa oli myös johdon tarpeisiin soveltuvat työtilat. Tänään kaupungissa vierailee säännöllisesti myös Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin. Tämä on nostanut alueen arvostusta muun maailman silmissä. Allekirjoittanut ilmoittautui empimättä mukaan Suomi-Venäjä-Seuran viime lokakuussa järjestetylle junamatkalle Sotšiin, koska aiempi tutustuminen kaupunkiin jäi neuvostoaikana tekemättä.

Matka junalla Pietarista Sotšiin Venäjän rautateitä pitkin kesti 38 tuntia, mutta matka oli kokemisen arvoinen. Junat olivat uusia, nopeita ja mukavuuksilla varustettuja. Junan ikkunasta saattoi seurata syksyn merkkejä, miten viljankorjuu oli kaikkialla jo ohi. Tästä kertoivat käännetyt mustat pellot. Kaikesta näki myös, että maatalous toimii tässä suuressa maassa. Mukava oli myös havaita, miten valtavia peltoalueita halkoivat eroosiota vastaan istutetut kapeat suojametsäkaistat. Sitten junan ohittaessa kaupunkeja silmään pisti niiden laaja rakennustoiminta.

Mieleen jäi erityisesti Donin varrella sijaitseva perivenäläinen kaupunki Voronež. Tästä suuren rakennustoiminnan tuloksena on muodostunut miljoonakaupunki, joka näkyi hyvin kaupungin yleiskuvassa junan ikkunastakin. Sodassa Voronež kärsi suuria menetyksiä hitleriläisten vallatessa sen 24.7.1942. Stalingradin taistelun jälkeen Punaarmeija valtasi kaupungin takaisin 25.1.1943. Saksalaismiehityksen aikana historiallisesti hyvin arvokkaasta kaupungista ehti 90 % tuhoutua.

Sotši vanha venäläinen kaupunki

Sotšiin saavuttuamme teimme kaupungissa kiertoajelun, jonka aikana paikallinen oppaamme kertoi seudun historiasta. Alueella tiedetään olleen jonkinlaista ihmisasutusta jo 400 000 vuotta sitten. Myöhemmin noin 2500 vuotta sitten (500 eaa.) siellä asuivat Mustanmeren alueelle siirtokuntiaan perustaneita kreikkalaisia. Vuosina 500 -1400 jaa. aluetta asuttivat vuorotellen Kaukasian eri kansallisuudet ja näiden jälkeen rannikkoa hallitsivat turkkilaiset ottomaanit. Venäjän ja Turkin sodan päätteeksi 1829 alue siirtyi Venäjän hallintaan.

Nykyisen Sotšin alueelle venäläiset perustivat Aleksandrijan linnoituksen 1838, joka 1874 nimettiin Dahovski Posad´iksi. Nykyisen nimensä Sotši sai 1896 paikallisen 40 km pituisen joen mukaan ja kaupunkioikeudet sille myönnettiin 1917. Lokakuun vallankumouksen jälkeen valkokenraalit joukkoineen pakenivat eteläisten alueiden kautta ulkomaille. Alueella käytiin Puna-armeijan ja valkoisten välillä taisteluja 1918–1919. Lopullisesti Puna-armeija sai alueen hallintaansa 1920.

Magnolia-puiden puistossa

Sotšin rautatieasema on Etelä-Venä- jän suurimpia. Sen suunnitteli arkkitehti Dushkin ja avajaisia vietettiin syyskuussa 1952. Rautatieasemaa ja matkustajasatamaa yhdistää toisiinsa palmujen ja muiden subtrooppisten puiden ja kasvien reunustama puistokatu. Kaupungissa on paljon puistoja ja runsaasti erilaisia istutuksia, subtrooppisia puita ja kasveja.

Tutustuimme myös V.A. Hludov´n 1898 perustamaan Riviera-puistoon. Sinne on sijoitettu runsaasti erilaisia ajanviete- ja kulttuurikohteita. Paikka on turistien suosima, mutta viihtyvät siellä myös kaupungin asukkaat. Sieltä löytyy mm. Magnolia-puisto, jonne monet Neuvostoliiton, muun maailman ja Venäjän merkkihenkilöt ovat käyneet istuttamassa oman merkityn Magnolia-puunsa. Näitä olivat mm. avaruuslentäjät, kirjailijat, tutkijat, urheilijat ja valtiomiehet.

Eukalyptuksia ja moskiittokaloja

Sotši on laaja kaupunki sen asutuksen peittäessä runsaat 100 km Mustanmeren rantaviivaa. Asutukselle kelvollisin alue on välittömästi rantaviivan tuntumassa. Asutusta jonkin verran levittäytyy myös lä- hellä rannikkoa kohoaville vuorille. Sotši on subtrooppista aluetta. Siellä on kesäisin kuuma, kostea ilmasto ja siksi alue oli aiemmin huonosti asumiseen sopivaa malariahyttysiä sikiävää suota. Sitten sinne ruvettiin istuttamaan suuret määrät runsaasti vettä haihduttavia Eukalyptuspuita. Pian soiden kuivuessa hyttyset alkoivat vähetä.

Samoihin aikoihin alueen vesiin levitettiin paljon malariahyttysten toukkia syöviä moskiittokaloja. Näin alueesta tuli vähitellen asumiskelpoinen tämän päivän ihmiselle. Sotšissa todettiin viimeinen malariatapaus 1956. Rautatie Sotšiin kulkee Donin Rostovista ensin Mustanmeren rannalla olevaan ja öljysatamastaan merkittävään Tuapsen kaupunkiin. Sieltä rautatie jatkaa Mustanmeren jyrkkää ja vaikeakulkuista rantaa pitkin Sotšiin. Täällä jos missä ymmärtää, miksi Hitlerin fasistijoukkojen ei onnistunut edetä Sotšiin asti.

Matsesta auttaa ihmisiä

Sotši on tunnettu ennen kaikkea alueen mineraali- ja kuumavesilähteitä hyödyntävistä kylpylöistään, joista ensimmäiset perustettiin jo 1902. Tunnetuin niistä on Matsesta (tulivesi). Se sai nimensä tarun mukaan Matsesta-tytöstä, joka halusi auttaa iäkkäitä vanhempiaan toipumaan sairauksistaan. Hän avasi tien parantavalle lähteelle, mutta menetti henkensä taistellessaan lähdettä vartioivaa henkeä vastaan. Sittemmin tämän lähteen vesi on auttanut miljoonia ihmisiä.

Tänne rakennettiin mm. Neuvostoliiton johtajille 1930-luvulla huvila, jossa Stalin kävi mielellään hoidattamassa yleiskuntoaan ja otti siellä myös valtiollisia vieraita vastaan. Vuoresta virtaava rikkivetypitoinen vesi sisältää monia mineraaleja. Vettä käytetään useiden sairauksien kuten astman, iho- ja nivelsairauksien, psoriasiksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon.

Gorbatšov yksityisti osan kylpylälaitoksista

Kylpylät päätettiin 1930-luvulla perusteellisesti kunnostaa ja Matsesta avattiin 1940 uudessa loistossaan. Kylpylöitä omistivat neuvostoaikana ennen kaikkea ammattiliitot ja yhteiskunnalliset järjestöt. Näiden kautta jäsenistöllä oli mahdollisuus käyttää kylpylöiden palveluita joko kokonaan ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Gorbatšovin perestroika muutti joitakin kylpylöitä osakeyhtiöiksi. Tosin edelleenkin mm. ammattiliittojen jäsenet saattoivat käyttää kylpylöiden palveluita edullisesti.

Ahun-vuorelta näkyy lumihuippuinen Kaukasus

Tutustuimme Sotšin nähtävyyksien ohessa myös mutkikkaan serpentiinitien päässä olevaan Ahun-vuoreen. Reitin varrella näkee, miten asutus levittäytyy rannikolta korkeammalle vuoristoon. Vuori kohoaa 663 m merenpinnasta. Sinne rakennettiin 1935 kivinen näköalatorni, josta voi ihastella Sotšin kaupunkia, Mustaamerta, Adleria, Abhasian suuntaan olevaa Pitsundan niemeä tai vaikkapa läntisen Kaukasuksen jylhää vuoristoa.

Ahun-vuorella on myös puroja ja vesiputouksia. Vuoristopurojen vesi oli useissa paikoissa maidon valkoista. Tämä johtuu siitä, että mineraalipitoinen vesi kumpuaa syvältä vuoren uumenista. Kun mineraalit joutuvat kosketukseen ilman kanssa ne saostuvat ja antavat vedelle valkoisen värin.

Sotšissa sijoitettiin alueen infraan

Sotšin talviurheilun keskukset sekä muut olympiakohteet ja olympiakylä sijaitsevat naapurivaltion Abhasian rajan tuntumassa Adlerin piirissä. Vuoden 2014 talviolympialaisten hiihto- ja laskettelulajit järjestettiin 40 km Adlerin kaupungista sisä- maan suuntaan vuoristossa Krasnaja Poljanassa.

Olympiakylään on rakennettu Sotšista ja Adlerista sujuva rautatie- ja maantieyhteys. Muut talviolympialaisten tapahtumapaikat sijaitsevat lähempänä Mustaamerta Adlerin urheilupuistossa. Täällä tullaan pitämään myös jalkapallon MM-kisat 2018.

Brandyjen, viinien ja hunajan Kaukasus

Sotši on erikoinen paikka maailmassa siinä mielessä, että 40 km matkalla voi subtrooppisista olosuhteista siirtyä talveen. Ensilumi näillä vuorilla saatiin tänä vuonna 4.9.2016. Omanlaisesta ilmastosta ja luonnosta johtuen täällä Kaukasuksella tuotetaan erinomaisia rypälelajikkeita brandyjen ja viinien valmistukseen sekä Venäjän tuhatvuotisen mehiläishoitoperinteen takia sadoittain erilaisia hunajatuotteita. Matkalla Sotšista Krasnaja Poljanaan saimme ihastella ja ostaakin mukaan näitä tuotteita. Erikoisuuksista mainittakoon mm. kastanja-, korianteri-, vuoriakaasia- ja vuorimansikkahunaja, joilla tiedetään olevan jopa samoja ominaisuuksia kuin Viagralla.

Olympiakylät eivät näivettyneet

Talviolympialaisten 2014 päätyttyä myös Suomen tiedotusvälineet huusivat, miten olympiakylästä tuli aavekaupunki. Toive näytti olevan, miten Venäjä ”saisi takkiinsa” olympialaisista. Näin ei käynyt. Venäläiset ovat myös innokkaita talviurheilun harrastajia ja Sotši on tänään hyvinkin kilpailukykyinen. Tähän saakka monet Venäjän ulkopuoliset alueet ovat kilpailleet venäläisistä alan harrastajista, mutta nyt Sotši on kääntä- nyt tulijasuunnat kotiinpäin.

Oppaamme kertoi myös tilastoja. Vuonna 2013 matkailijoita Sotšissa kävi runsas miljoona, seuraavana vuonna neljä miljoonaa ja 2015 viisi miljoonaa. Meidän Sotšissa vierailumme aikoihin turistien vierailuja oli kirjattu jo kuusi- ja puolimiljoonaa. Ennen tämän vuoden loppua odotetaan seitsemän miljoonan matkailijan rajan ylittyvän. Hyvä hiihto- ja laskettelukausi Sotšissa kestää 175 päivää eli marraskuun puolesta välistä toukokuun puoliväliin saakka. Tuleva uusivuosi oli jo loppuun myyty.

Gorki-Gorodista voi nousta jopa kesälläkin talveen

Krasnaja Poljanan olympiakylä sijaitsee 600 m merenpinnasta. Gondolihissillä nousu olympiakylästä (GorkiGorod) aina 2,3 km korkeuteen sujuu nopeasti. Nousuun käytetään kolmea hissiä. Huipulta on oiva panoraama-näköala vuoristoon ja alueen tapahtumakohteisiin. Krasnaja Poljana on enemmänkin kuin pelkkä olympiakeskus. Sitä kehitetään edelleen ja paikalle tulee satoja hotelleja ja aktiviteetteja omaava laaja Venäjän talviurheilukeskus.

Erikoisena historiallisena huomiona oli, että alueelle oli muuttanut Eestistä uudisasukkaita niinkin varhain kuin 1886. He perustivat ”Esto-Sadok” -kylän, jossa tänään sijaitsee yksi Krasnaja Poljanan rautatieasemista sekä lisäksi useita hotelleja ja muita ajanviete- ja urheilukeskuksia.

Maailmanluokan urheilu- ja kulttuurikeskus

Vuoristosta siirryimme Adleriin olympiapuistoon. Matkan aikana nautitulla lounaalla ehdimme tutustua kaukasialaiseen ruokakulttuuriin paikallisessa vuoristoravintolassa. Olympiapuiston 320 ha alueelle sijoittuvat talviurheilun hallilajit kuten curling, jääkiekko, jäätanssi, luistelu, taitoluistelu ym. sekä muista lajeista formularata, jalkapallostadion sekä turismia ja kylpyläasioita kehittävä ja tutkiva tieteisinstituutti.

Selvästi näkyy, että Sotšin alueeseen kuuluvasta Sotšin ja Adlerin kaupungeista sekä Krasnaja Poljanan talviurheilukeskuksesta kehitetään maailmanluokan urheilu- ja kulttuurikeskusta. Alueelle on jo luotu tätä varten toimiva infrastruktuuri. Pian seutu kilpailee niin hintatasoltaan kuin palveluiltaankin muiden vastaavien kohteiden kanssa missä päin maailmaa tahansa. Iltamme päättyi auringon laskun jälkeen olympiapuiston keskusaukeamalla Joutsen-monumentilla esitettävään tunnin mittaiseen klassisen musiikin, suihkulähteiden ja värivalojen yltä- kylläisen vesishow’n seuraamiseen. Kerta kaikkiaan onnistunut matka.

toimitti:
Heikki Männikkö

Kirjoituksen toisessa osassa tammikuun lopulla kerron naapurimaahan Abhaasiaan tekemästämme vierailusta.

Kuvatekstit:

Kuva 1. Rossos rautatieasema

Stalingradin taistelujen jälkeen talvella 1943 oli avattava Donin Rostovin ja Kaukasuksen taistelujen helpottamiseksi Voronežin - Kantemirovkan välinen rautatie. Silloin vaikeissa talviolosuhteissa vapautettiin Voronež ja siirrettiin taistelut Donin länsipuolelle. OstrogožkinRossosin operaatiossa saarrettiin suuret vihollisyhtymät ja vapautet- tiin Donilla m. Lisk, Rossos ja Kantemisovka. Fasistit työnnettiin kauas länteen. Junamme pysähtyi Rossos’n asemalla, jonne em. operaation 60-vuotis-tapahtuman kunniaksi oli sijoitettu kuvan muistomerkki.

Kuva 2. Isänmaallisen sodan muistomerkki

Sotšiin saakka fasistit eivät koskaan päässeet. Tämä isänmaalli- sen sodan muistomerkki Sotšissa kertoo siitä työstä, jota sairaanhoitohenkilökunta teki rintaman läheisyydessä haavoittuneiden auttamiseksi.

Kuva 3. Sotšin rautatieasema

Arkkitehti Dushkinin suunnittelema Sotšin rautatieasema on Etelä-Venäjän suurimpia. Se avattiin v. 1952.

Kuva 4. Puistokatu Ulitsa Vorovskava

Sotšin rautatieasemaa ja merisatamaa yhdistää subtrooppisten puiden ja kasvien reunustama puistokatu ”Ulitsa Vorovskava”.

Kuva 5. Kaksi pyhää lehmää

Nämä kaksi ”pyhää lehmää”, uusi kirkko ja uusi volkkari suoraan lännestä, kuvannevat hyvin sitä arvomaailmaa, jonka varassa Venäjää ja sen työkansaa nyt yritetään luotsata eteenpäin. Aika näyttää miten pitkään.

Kuva 6. Matsesta kylpylä

Matsesta - kylpylä on Venäjän ja Sotšin kuuluisimpia. Tämä kylpylä avattiin jo v. 1902 ja uudistettiin 30-luvulla ja avattiin uudelleen 1940.

Kuva 7. Krasnaja Poljanan keskustaa

Kuva Krasnaja Poljanan olympiakylän keskuksesta Gorki-Gorodista. Kuvasta luonnollisestikaan ei selviä alueen laajuus.

Kuva 8. Kaukasuksen huippuja

Kaukasus - vuoriston lumisia huippuja Krasnaja Poljanan näköalahuipulta 2,3 km korkeudelta katsottuna

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kerroppas miksi lentokentännimi on Aadler?
Facistit eivät todellakaan päässeet, mutta saksalaiset pääsivät ja pitivä kaupunkia sairaalakaupunkinaan ja rensivat sinne lentokentän. Kerroppa oliko siellä lentokenttää ennen saksalaistentuloa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Adler/А́длер on eurooppalaistunut muoto Ottomaanivaltakunnan turkkilaisten alueelle antamasta nimestä Artlar.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Kiitos informatiivisesta matkakertomuksesta. Mikähän oli hintataso verrattuna vaikkapa Pietariin?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Sotshi on Venäjän suosituin rantalomakohde. Rannat ja kylpylät ... Kiireisintä on heinä- ja elokuussa, jolloin myös hintataso nousee Moskovan hintoihin.

Moskova taas on melkoisen kallis kaikilla mittareilla.

Viikon junamatka hotelleineen maksaa Suomesta n. 1250 euroa per henkilö. Sisältää aamupalan.

Lisäksi tarvitaan satasen viisumi, jonka toimitusaika on yli viikko. Ei ihme, että siitä ei ole tullut suosittua lomakohdetta suomalaisille.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Hyvä Aimo. Ellei asiaan liity mitään "kompaa" niin lentokentän nimi on Aadler siksi, että se sijaitsee Sotshissa Aadlerin kaupunginosassa. Aadler on oikeastaan kaupunki Sotshissa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kaupunkihan oli saksalaisten sairaalakaupunki ja saksalaiset rakensivat lentokentän, vai rakensiko Neuvostoliitto jo aiemmin ?

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

En osaa vastata tuohon oikein hyvin. Mielestäni ei kuitenkaan korkeampi kuin Pietarissa, koska mielestäni matkamme oli edullinen. Tietenkin sanotaan, että Sotshi on Venäjällä hieman kalliimmasta päästä, mutta ei mielestäni Pietraria kalliimpi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Suhumissa oli Politzei ja muuala Miliisi.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Et voi olla tosissaan, asuin siellä noin 5 vuotta ja ei ole samalla kartalla tarinasi kanssa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Heikki Männikkö teki hyviä havaintoja junan ikkunasta punaisilla aurinkolaseillaan. Venäjän siirtyminen markkinatalouteen on tuonut vauhtia talouteen.

Heikki Männikkö tuntee Venäjän, eikä siten valinnut lentomatkaa Sotsiin.

Olisit Heikki kertonut vähän hinnoista, ruuista, viineistä jne. Tapasitko paikallisia kommunistijohtajia? Kävitkö jollain kolhoosilla?

Hitlerin sota tuskin kuuluu normaaliin matkakertomukseen.

http://www.primatours.fi/travel/fi/SOT%C5%A0I-3-81...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Hitlerin sota tuskin kuuluu normaaliin matkakertomukseen."

- Kyllä se neuvostonostalgikkojen mielestä kuuluu. Tutustuin v. 2011 Odessan pohjoispuolella sijaitsevaan luolastoon, jota on kilometrikaupalla louhittu hiekkakivestä koostuvaan maaperään. Paikallisopas kertoili laveasti neuvostoarmeijan urheasta puolustustaistelusta, jonka tukikohtana nuo katakombit olivat toimineet. "Natsit" eivät onnistuneet nujertamaan luolasotureita, eivätkä "natsien" jälkikoirat uskaltaneet ankarasta käskyttämisestä huolimatta lähteä pimeisiin käytäviin vihollissotilaita etsimään.

En halunnut ottaa riskiä oppaan tunnelman pilaamisesta, joten jätin sanomatta, että isäni oli pelkästään oikeudentuntoinen suomalainen SS-vapaaehtoinen, eikä "natsi". Eivätpä suomalaisosastot Odessan suunnalla taistelleetkaan, mutta Ukrainan alueella joka tapauksessa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Esim. Tuttavani Saaren Apa ei koskaan ylennyt armeijassa kapteenia korkeammaksi, jonka arvon hän sai vuonna 1944.

Eläkkeelle Apa pääsi 1968. SS -upseereja ei arvostettu, kun Suomi eli sosialismin unelmahötössä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aarne%20kahara...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #11

SS-vapaaehtoisissakin oli toisaalta miehiä, jotka tekivät hienot ja näyttävät työurat. Paras ja useimmin mainittu esimerkki oli Sulo Suorttanen.

Keskimäärin SS-palvelus ei kuitenkaan ollut etu vaan haitta silloin, kun miehet etsivät paikkaansa yhteiskunnassa. Aijai, "natsit", mitäs läksitte!

Mikä oli Saaren Apan oikea nimi, jolla löydän hänet matrikkelista?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

#15

Saari Apa, kapteeni evp. Viimeisin asuinpaikka Lahti. Minun mielestä Apa oli ihan oikea nimi, mutta voin olla väärässä.

Löytyy kadettiupseerimatrikkelista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #16

Ahaa... ilmeisesti Saari ei itse palvellut SS-vapaaehtoisena, vaikka onkin ottanut aiheeseen kantaa. SS-matrikkelista löytyy tasan yksi Saari (Jaakko Ilmari), joka menehtyi jo 15.10.1942, haavoituttuaan vaikeasti pari viikkoa aikaisemmin.

SS-vapaaehtoisten värväämiseen on kuitenkin osallistunut Kaarlo Armas Saari (1904-1973), joka on toiminut sekä Alavuden nimismiehenä että myöhemmin Velsa Oy:n toimitusjohtajana. Vuodesta 1959 Saarella oli kauppaneuvoksen arvo.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

#17
Lahdessa puhutaan pitkälti Hollolan murretta ja siinä nimet lyhenee. Minulla ei ole nyt käytettävissä kaaderiupseerimatrikkelia.

Katso Saarela Apa, niin taitaa löytyä.

Apa oli minun klubiveljeni ja todellinen herrasmies. Useasti tuli hänen kanssaan keskusteltua pyöreässä pöydässä.

Jussi Säntti Vastaus kommenttiin #17

Velsa on lyhenne: Veljekset Saari

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Vielä Iiskonmäelle. Mielestäni Sotshissa ei mitään isoja kolhooseja tai sovhooseja ollut. Sillä paikalla, jossa nyt sijaitsee olympiakyla Aadlerissa, oli aiemmin kolhoosi (320 hehtaaria). Sitä en tässä muista mitä siellä viljeltiin (ilmeisesti hedelmäpuita). Kyllä minä olen niitä paikallisia kommunistijohtajia tavannut mm. Muurmanskissa, Pietarissa ja Moskovassa mutta täällä siihen ei ollut mahdollisuutta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

#22
Niitä sentään vielä löytyy Suomen työväenpuolueen johtajia tapaamaan?

Reijo Matilainen

Mielenkiintoinen bloggaus, kiitos siitä. Junalla ja autolla matkustaessa on muutakin havainnoitavaa kuin lentoemot.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Se on totta. Valitettavaa vain on se, että lokakuussa valoisan ajan pituus on hyvin lyhyt. Lähdimme illalla n. klo 20.00 Pietarista ja aamulla olimme runsaasti Moskovan eteläpuolella, jolloin alkoi nähdä ulos. Siksi näimme aika hyvin sen alueen, jossa sijaitsevat kaupungit: List, Voronets, Loo, Rossos, Kantemirovka, Kamenka. Juuri näiden kaupunkien alueilla käytiin talvella 1943 ankarat talvitaistelut. Se mitä olisin halunnut nähdä olisi ollut Donin Rostov: Aamuyöllä olin hereill tunnin verran ja katselin pimeässä Donin Rostovin kohdalla ulos. Juna mateli hiljalleen ja koko ajan näkyi vettä (jokia ja kanavia), joissa kellui proomuja ja "hiekkajaaloja ym. Sitä kesti koko ajan. Ilmeisesti silloin oltiin Donin Asovanmereen laskevalle deltalla. Olisin halunnut nähdä myös Donin Rostovin jälkeen millaista oikeasti on se ns. Kalmukian aro, jonne osa hitleriläisten joukoista pääsi pakenemaan Stalingradin taistelun jälkeen. Heräsimme kuitenkin vasta kun oltiin lähellä Mustan meren rannikkoa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tutustuitteko myös Venäjän valtiojohtoiseen doping-järjestelmään ja rakennuksiin, joissa näytteidenotto ja -vaihto tapahtui Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 ?

Ainakin 37 venäläistä mitalistia kärähti tuolloin valtiojohtoisesta dopingista.

Sinänsä merkittävä saavutus sekin.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Ilmeisesti kuvittelette minun kaikessa ihannoivan nykyisen Venäjän käytäntöjä. Tällaiset doping- skandaalit ovat seurausta oikein peruskapitalistisesta asennoitumisesta. Ehkä sekin aika tulee, että näemme vielä sen puhtaan urheilun ajan, kuten Suomenkin osalta Lahden jälkeen.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Jotta totuus ei unohtuisi ja pintakiilto ei häikäisisi loistavia näkymiä, kannattaa ehkä muistaa myös Krimin kulissien takana vallitseva ikävä poliittinen todellisuus:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228427-u...

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Minun mielestäni Krimin taustalla ei missään tapauksessa ole mikään ikävä poliittinen todellisuus vaan täysin päinvastoin. Oletko sitä mieltä, että maailma olisi parempi paikka, jos Krimi olisi Naton komennossa. Oli suorastaan hulluutta ja vaarallista, että USA, EU ja Nato ajattelivat voivansa ajaa venäläiset pois Krimiltä ja ottaa alueen hallintaansa. Krimillä sijaitsee yksi Venäjän tärkein laivastotukikohta ja alueen asukkaat ovat venäjänkielisiä ja myös kansallisuudeltaan pääosin venäläisiä. Krimi on n. 150 vuotta kuulunut Venäjään ja yksi Hrutshovin neuvostoaikana tekemä möhläys ei missään tapauksessa tätä tosiasiaa miksikään muuta. Jos asia olisi kuten länsi asian näkee, niin tokkopa matkastammekaan olisi mitään tullut. Siis vielä kerran, oli välttämätöntä ja historiallisesti oikein sekä myös poliittisesti oikein, että Krimi liittyi virallisestikin takaisin Venäjään. Asiasta voidaan jatka keskustelua.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Iiskonmäki esitteli, että Moskova on kallis. Niin varmaan onkin. Sen se kapitalismi ja kova markkinatalous tuo tullessaan. Näkemykseni mukaan myös Sotshi oli kallis esimerkiksi, jos halusi syödä hyvässä ravintolassa. Silloin ruuasta joutui maksamaan jopa enemmän kuin Suomessa. mutta mikä pakko on syödä aina kalliissa ravintolassa. Sotshissa oli paljon erilaisia pikkuruokaloita, baareja ym. Niissä sai ruokailtua lähes neljänneksellä siitä mitä joistoravintolassa. Ja sai kyllä syödä alkusalaatin ja keiton sekä pääruuan ym.

Kyllä se matkakin on kallis. Minä valitsin empimättä tämän junamatkan siksi, että en mielelläni nouse lentokoneeseen ja myös siksi, että halusin nähdä maisemia (vaikka valoisa aika olikin aika lyhyt). Matkan järjesti Suomi-Venäjä-Seura. Se kesti 8 päivää ja maksoi n. 1000 euroa. Tietenkin matka olympiakylään, Abhaasiaan, Ohun-vuorelle ym. maksoivat erikseen. Maksoin niistä kuitenkin "pihtaamatta", koska ajattelin, että se on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pääsen Mustan Meren rannalle. Se ei kuitenkaan ole enää varmaa, koska ajattelen nyt, että sinne Abhaasiaan tulisi vielä kerran päästä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ohun vuorella oli ennen todella hyvä saslikkikeittiö. Vartaat tehtiin lampaanlihasta ja possunlihasta.

Siihen punaista VIČI GYOZA koldūnai soosia ja on todella hyvää. Kävitkö siellä Heikki?

Maisemat on myös todella hienot.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Ohun-vuorella kyllä olisi voinut syödä saslikia, mutta siellä emme syöneet. Söimme paikallisessa ravintolassa vähän Oxun-vuorelta Sotshin suuntaan jotain paikallista kansanperinne-ruokaa. Aivan hyvää oli sekin. Saslikia sen sijaan söimme Abhaasian reissulla palatessamme Ritsa- järveltä n. 20 km. Se paikallinen sasliki oli kyllä todella hyvää. Vielä niistä viineistä ja konjakeista. Ostimme useammastakin paikasta paikallisia brändyjä ja viinejä. Siellä kaukasuksella myös Venäjän ja Abhaasian puolella on kyllä "osuuskuntatiloja", joissa tuotetaan viinejä ja brändyjä sekä teetä. Teetä ja hunajaa sekä paikallista pontikkaa siististi pullotettuna ostimme kotiin tuotavaksi useammastakin paikasta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #28

Paikallisen pontikan kanssa pitää olla varuillaan, ettei sitten puoleltapäivin herää sokeana ( jos yleensä enää herää).

Venäjällä metanolimyrkytykset pontikasta ovat erittäin yleisiä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #30

#30
Sokeuteen riittää pelkkä sosialistinen silmä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #31

Mutta mainitsemassasi tapauksessa ihmeitä on kerrottu tapahtuneen ja henkilö on henkilökohtaisen vaurastumisen myötä saanut näkönsä takaisin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #32

#32
Tuollaista on tapahtunut ilman optikkoa.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö Vastaus kommenttiin #31

Kyllä sitä sosialistista silmää tarvitsisi moni tänä päivänä. Ja ylivoimaiselta enemmistöltä se puuttuu kokonaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #35

Sosialistinen silmä on ahneus ja sitä löytyy lähes kaikilta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #35

Sosialistinen silmä on ahneus ja sitä löytyy lähes kaikilta.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö Vastaus kommenttiin #30

En ole vielä maistanut tätä pontikkaa. Uskon kuitenkin sen olevan aivan virallisesti ja tuotehyväksynnän kautta tuotettua. Olen nyt täällä mökillä Kemiönsaaressa ja muistelen ottaneeni sen pullon mukaani. Jos se on mukana, niin laitan teille huomenna valokuvan tänne siitä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #28

Kävitkö sillä reissullasi pysädyspaikalla olleessa venäläisessä ulkoima VC:sä ?

Tuttja on paikat minullekin, sillä lomailin viikon Suhumissa.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö Vastaus kommenttiin #38

Suhumi oli vähän erilainen paikka, kuin mitä olemme tottuneet. Muistakaamme, että siellä käytiin kaksi vuotta sotaa ja Neuvostoliiton hajottua Abhaasia menetti monia elinkeinojaan. Suhumissa karja juoksee esikaupungissa (siis melkein keskustassa) vapaana. Meno on vähän kuin meillä 50-luvun alussa. Mutta siitä huolimatta paikka ja koko Abhaasia oli minulle mieluinen kokemus. Kyllä siellä ihmiset viihtyvät ja turistikin. Jos tulee tilaisuus, niin vierailen vielä uudelleen.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Hei Aimo. Jos tarkoitat, että Sotshi olisi ollut saksalaisten sairaalakaupunki sodan aikana, niin se ei ole totta. Sotshiin saakka hitleriläiset eivät koskaan päässeet. Se oli kuitenkin tärkeä Puna-armeijan sairaalakaupunki. nyt en ole varma siitä, että oliko Sotshissa lehtokenttä jo ennen olympialaisia. Tämä nykyinen kenttä Aadlerin lähellä on kuitenkin uusi äsken olympialaisiin rakennettu. Se on juuri se kenttä, josta äsken Puna-armeijan kuorolaisia kuljettanut kone nousi ilmaan ennen tuhoutumistaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sovitaan näin, en halua pahoittaa mieltäsi enempää tosiasioilla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Heikki ei oikein tunne hitleriläisten eli Saksan armeijan etenemistä itään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4rintama_(toinen_maailmansota)#/media/File:Eastern_Front_1942-05_to_1942-11.png

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #42

Ainakaan tuon karttasi mukaan saksalaiset eivät päässeet lähellekään Sotshia.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö Vastaus kommenttiin #43

Eivät päässeet Sotshiin eivätkä lähelle sitä jos 100 km ei ole lähellä. Yritän rakentaa kartan tänne, josta selviää missä kulki rintamalinja lähimmillään. Oli sellainen hitleriläisten alppijääkäriryhmä, kuin Edelweiss, joka yritti myös vuoriston läpi pohjoisesta käsin enemmän sieltä Abhaasian puolelta saman solan kautta, jossa sijaitsee Ritsa-järvi ja jonka rannalla oli neuvostojohdon vapaa-ajan asunto. Tämä ryhmä pysäytettiin.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Ei tarvitse huolehtia minun viihtymisestäni. Tiedän kyllä mitä te mistäkin asiasta ajattekette. voit aivan hyvin pahoittaa mieltäni, koska siinä sinä hyvin nopeasti joudut siirtymään valheen puolelle. Kirjoitan kuukauden kuluttua tästä Abhaasian matkasta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Tarkoitat Heikki varmaan stalinistien sairaalakaupunki.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Kyllä Sotshia voidaan sanoa sairaalakaupungiksi kuten esimerkiksi sanottiin Jaroslavlissa. Stalinistinen miksi ei, koska sosialistinen on teille stalinistinen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #46

Männikkö, Liminkalainen ss-mies ja kupupiirin toiminnanjohtja kertoi olleensa Kenraali Keinosen kanssa laskemassa seppelettä sankarihaudoille, mutta oli jättänyt kertomatta isännille käyneensä kaupungissa sodanaikanakin, tuskin tuo käynti olisi onnistunut, jos kaupunku oli Neuvostoliiton hallussa ja valvonnassa.

Käyttäjän heikkimannikko111 kuva
Heikki Männikkö

Pekka Karttuselle. Kyllä olen aivan tosissani, enkä usko yhtään laittaneeni omiani. Voisitko Pekka vähän yksilöidä, että "missä en ole tosissani".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Varmasti olet tosissasi, mutta oletko varmasti myös oikeassa ?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#49
Heikki on varmasti ihan mukava mies, mutta liiallinen fanaattisuus antaa tragikoomisen kuvan Heikistä.

Ei sitä puoluekantaa kannata joka paikkaan änkeä. Putinin veljespuolue on kaiketi Kokoomus.

Toimituksen poiminnat